Jumala etsii palvojia!
Kirjoittanut Seppo Pehkonen   

 

Jeesuksen opetuksen mukaan oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja

 

totuudessa. Juuri sellaista yhteyttä omiensa kanssa Jumala kaipaa. Siinä ilmapiirissä

 

myös Pyhä Henki viihtyy.



Jumalan palvonta on enemmän kuin ylistäminen hänen ihmeellisistä teoistaan,

kaikesta hyvästä mitä hän on tehnyt hyväksemme ja tulee tekemään. Palvonta

kohdistuu Jumalaan itseensä, kuka hän on. Hänen majesteettisuutensa, valtava

rakkautensa ja ehdoton pyhyytensä, suunnaton voimansa, hänen iankaikkinen

olemuksensa saa meidät ihailemaan, kunnioittamaan ja palvomaan häntä.

 

Emme palvo Jumalaa siksi, että saisimme häneltä jotain. Teemme sen pelkästään

siksi, että hän on sen arvoinen.



Paholainen oli ennen lankeemustaan ylistyksen ja palvonnan johtaja taivaassa.

Voimme vain aavistella, millaista on ollut, kun miljoonat enkelit ovat yhdestä suusta

korottaneet Jumalaa. Paholainen tiesi, mikä merkitys ylistyksellä ja palvonnalla on,

ja siksi hän on kautta aikojen yrittänyt kaikin keinoin vaikeuttaa ja estää Jumalan

kansaa pääsemästä todelliseen palvontaan.



Kaksi asiaa tulee erityisesti huomioida, jotta palvonta olisi Jumalan mielen mukaista.

 

Sen tulee tapahtua hengessä ja totuudessa. Palvonnassa on kyse aina Jumalasta,

ei meistä tai meidän olosuhteistamme. Kun olemme Jumalan edessä, silloin ei voi

olla mitään kätkettyä. Sisimpämme syvimmätkin aikomukset ovat paljastettuina.

Hän haluaa totuutta salatuimpaan saakka. Vain Jeesuksen veren ansion tähden

voimme astua Jumalan eteen ja viipyä hänen läsnäolossaan. Silloin Pyhä Henki itse

johtaa palvontaa Isän edessä ja me seuraamme vain häntä.

 


Isä etsii omiaan nyt, että juuri sinä voit olla Jumalan lapsena oikea palvoja. Silloin

hän voi laskea kirkkautensa läsnäolon yllesi yhdessä seurakunnan kanssa ja me

kaikki muutumme hänen kuvansa kaltaisuuteen.

 
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki